Lainaa ilman vakuuksia

Pikavippien täyskiellosta on ollut viime aikoina paljon puhetta, ja nyt uusimpana villityksenä on tullut pikavipeille mahdollisesti asetettava korkokatto. Korkokatto ajaisi kuitenkin käytännössä täysin saman asian kuin täyskieltokin, sillä pikavippien kulut pakotettaisiin niin alhaisiksi, etteivät vippipalvelut voisi enää harjoittaa voitollista liiketoimintaa. Yksikään palvelu tuskin alkaa hyväntekeväisyytenä lainojansa jakamaan.

Pikavippikieltoa ajava kansanedustaja Sampsa Kataja väittää, että vipit aiheuttavat ylivelkaantumisia etenkin nuorille, ja että jos pikalainat kiellettäisiin, niin ylivelkaantumiset vähenisivät. Allekirjoittanut ei kuitenkaan ole asiasta lainkaan samaa mieltä, vaan päinvastoin ylivelkaantumiset tulisivat mielestäni lisääntymään, jos pienet ja lyhytaikaiset vipit kiellettäisiin.

Nyt, kun pikavippejä vielä on tarjolla, ihmiset voivat hakea pieniin ja yllättäviin rahantarpeisiinsa juuri sen suuruisen lainan kuin he todella tarvitsevat, niin pitkällä maksuajalla kuin haluavat. Jos vipit kiellettäisiin, ei tällaista vaihtoehtoa enää olisi, vaan kuluttajan olisi pakko hakea suurempi ja pidempiaikaisempi kulutusluotto, vaikka tällaiselle ei välttämättä olisi edes tarvetta.

Se, että ihmiset hakevat rahantarpeeseen lainaa ei siis tule muuttumaan millään tavalla. Ainoa asia joka muuttuu on se, että paljonko lainaa haetaan. Korkokatto ja täyskielto koskisi alle 1000 euron luottoja, ja täyskiellon kohdalla lisämääritelmänä on vielä, että alle puolen laina-ajalla olevia alle 1000 euron luottoja. Kumpikaan rajoituksista ei kuitenkaan koskisi ns. hyödykesidonnaisia lainoja, eli kansankielellä sanottuna osamaksuja.

Käytännössä homma tulisi siis menemään niin, että jos autosi sattuisi yhtäkkiä rikkoontumaan ja sinun pitäisi saada 200 euroa autosi huoltamiseen pikimmiten, joutuisit hakemaan vähintään 1000 euroa lainaa ilman vakuuksia, kun et voisikaan enää saada 200 euron lainaa minkä voit nyt vippipalveluista hakea. Ei vain tunnu kovin järkevältä hakea 1000 euroa lainaa kun vähemmälläkin selviäisi.

Monille kuitenkin esimerkiksi auto on välttämätön liikkumaväline työmatkoille ja lasten tarhaan viemiseen, joten jos huoltoon tarvittaisiin rahaa niin pakkohan laina silloin olisi hakea. Voi vain miettiä, että näinkö suomalaisten ylivelkaantumista pyritään nyt sitten vähentämään, kun se tässä kerran kuitenkin on tavoitteena?

Minun päähäni ei ainakaan mahdu, että miten ylivelkaantumisia saadaan vähenemään pakottamalla kuluttajat hakemaan entistä suurempia, pidempiaikaisia ja luonnollisesti samalla myös kalliimpia luottoja kuin nyt.

Pikalaina on ehdottomasti parhaiten kuluttajille sopiva lainatuote. On totta, että myös pikavipit aiheuttavat ylivelkaantumista, mutta vain hyvin vähän. Lisäksi vipeistä aiheutuvat ylivelkaantumiset olisi mahdollista kitkeä pois lähes kokonaan positiivisen luottorekisterin avulla, joka on käytössä jo suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Miksi sitä ei siis oteta Suomessakin käyttöön?

Viime vuoden lopussa markkinoilla oli kaikkiaan 84 toiminnassa olevaa, lainaa ilman vakuuksia myöntävää pikalainayritystä. Nämä yritykset myönsivät suomalaisille yhteensä 1,4 miljoonaa lainaa netistä. Kaikki nämä 1,4 miljoonaa vippiä olivat yhteissuuruudeltaan noin 332 miljoonaa euroa. Tämä oli viidennes enemmän, mitä vuotta aiemmin.

Pikalainat ovat siis suositumpia kuin koskaan ennen, vaikka mm. kansanedustaja Sampsa Kataja on käyttänyt vippikieltoa ajavassa lakialoitteessan perusteena, ettei vipeille ole tarvetta. Näiden tilastotietojen jälkeen tuskin kuitenkaan edes Sampsa Kataja viitsii väittää, ettei vipeille olisi tarvetta. Jos ei olisi, niin miksi niitä olisi otettuna lähes puolitoista miljoonaa kappaletta pelkästään viime vuoden aikana?

Pikalainojen hakemista on pyritty vähentämään erilaisilla tiukennuksilla lainsäädännössä. Lainojen hakemista ei kuitenkaan ole saatu vähenemään, vaan kuten sanottu, haetaan pikalainaa netistä nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Päättäjien mielestä pikavipit ovat liian kalliita lainoja, ja ajavat ihmiset velkakierteeseen muita lainoja helpommin.

Todellisuudessa siihen, että ihmiset joutuvat velkakierteisiin, ei ole syynä vipit, vaan nykyinen luottotietojärjestelmä. Jos Suomeen otettaisiin monien muiden Euroopan maiden tavoin käyttöön positiivinen luottorekisteri, voitaisiin ylivelkaantumisia vähentää huomattavasti, sillä vippipalvelut ja esimerkiksi pankit voisivat nähdä asiakkaillansa jo olemassa olevat velat.

Keskimääräinen suomalaisten ottama pienlaina on 200 euron vippi. Ihmiset eivät siis vastoin yleistä väärinkäsitystä ota ylisuuria lainoja, vaan pieniä muutaman sadan euron vippejä, joilla he voivat maksaa esimerkiksi ruokaostoksiaan. Vippejä käytetäänkin yleensä juuri ruoka- tai esimerkiksi lääkeostoksiin, ei pelaamiseen ja juhlimiseen.

Halens on ruotsalaisen rahoitusyhtiön, Time Finans AB:n, omistama lainapalvelu. Time Finans AB on on perustettu jo vuonna 1987, ja se on osa Halensin postimyyntikonsernia, joka on yksi Ruotsin menestyneimmistä etämyyntiyrityksistä. Halensin postimyynti on Suomessakin erittäin hyvin menestynyt. Lainoja Halens on tarjonnut Suomessa vuodesta 1999 lähtien.

Halensilta on mahdollista saada 100-3000 euron suuruinen kulutusluotto ilman vakuuksia tai takaajia. Palvelu antaa lainoillensa takaisinmaksuaikaa vähimmillään yhden vuoden, ja enimmillään jopa viisi vuotta, joten kaikki Halensin lainat maksetaan takaisin hyvin pienissä kuukausittaisissa maksuerissä.

Halensin hintataso on erittäin kilpailukykyinen mihin tahansa palveluun verrattuna, ja esimerkiksi 100 euron laina yhden vuoden takaisinmaksuajalla tulee kustantamaan kokonaisuudessaan vain 120 euroa. Kuluja ei siis tule kuin 20 euroa, mikä on erittäin vähän, kun ottaa huomioon lainan pitkän takaisinmaksuajan.

Halens on siis huomattavasti edullisempi, kuin lyhytaikaisia lainoja tarjoavat vippipalvelut, sillä monissa vippipalveluissa sadan euron lainalle tulee kuluja 20 euroa jo yhden viikon takaisinmaksuajalla. Halensin poikkeuksellisen edullinen hintataso on sen ansiota, ettei lainoille tule minkäänlaisia piilokuluja, vaan ainoa kulu on lainan korko.

Näin Halensin lainat ovat jopa pankkien tarjoamia kulutusluottoja edullisempi vaihtoehto, sillä pankkien lainoille tulee pelkästään lainan avausmaksuna kulua jopa 300 euroa. Lisäksi pankit veloittavat lainojensa kuluina normaalisti viiden euron hintaista kuukausittaista tilinhoitomaksua. Viisi euroa kuukaudessa ei kuulosta paljolta, mutta esimerkiksi viiden vuoden aikana se tekee jo 300 euroa. Pankkien lainoille voi siis tulla pelkästään avauskuluna ja tilinhoitomaksuina jopa 600 euroa.

Hakiessasi lainaa Halensilta saat tietää saamasi luottopäätöksen välittömästi. Monista muista palveluista ja pankeista lainaa hakiessasi voit joutua odottamaan luottopäätöstä jopa viikkoja. Ei ole kovin mukavaa, jos päätöstä odottaa ensin useita päiviä tai jopa viikkoja, ja se on lopulta kielteinen.

Jos luottopäätös on myönteinen, lähetetään kotiisi vielä luottosopimus, joka sinun tulee lähettää allekirjoitettuna takaisin Halensille. Kun Halens saa allekirjoittamasi luottosopimuksen, maksetaan sovittu lainasumma tilillesi. Pelkän luottopäätöksen hakeminen ei siis ole sitovaa, joten voit hakea luottopäätöksen itsellesi vaikka saman tien ns. pahan päivän varalle, ja ottaa lainan, kun sitä satut tarvitsemaan.

Halensilla on myös mahdollista hyödyntää maksuvapaa kuukausi. Maksuvapaan kuukauden voit hyödyntää, kunhan olet maksanut aiemmat lainasi lyhennykset ajallaan vähintään neljän kuukauden ajan. Voit hyödyntää maksuvapaata kuukautta enintään kaksi kertaa vuodessa, eli viiden vuoden aikana voit saada jopa kymmenen maksuvapaata kuukautta!

Enligt uppgifter från Finland väljer allt fler studenter att inte ansöka om smslån när det kniper i kassan. Istället väljer de unga studerandena att ansöka om ett kreditkort för att fylla det tillfälliga hålet i sin ekonomi. Varför väljer studenterna kreditkort istället för smslån?

Smslån, som även kallas snabblån, är en företeelse som kommit till Sverige via Finland. Vårt östra grannland introducerade denna typ av enkla, korta blancolån som baserar sig på den amerikanska idén om så kallade pay day loans. I Finland har snabblånemarknaden snabbt växt och idag finns det kring 80 företag som beviljar smslån i ungefär samma storleksklass som våra inhemska företag här i Sverige.

Om nu smslån är en typ av lån med flera år på nacken i Finland, varför är de då inte desto populärare bland de unga vuxna? Situationen här i Sverige visar ju att det ofta är just unga vuxna utan fast inkomst eller anställning som väljer att låna 1 000 kronor när ett plötsligt behov på pengar uppstår. I Sverige är lånebeloppen som kan lånas oftast kring 1 000–3 000 kronor, men det finns även långivare som låter dig sms låna 5 000 kronor eller mer.

Kreditkort upplevs som en förmånligare lösning, även om så inte alltid är fallet. Kreditkort är mycket enkla att ansöka om i Finland. För att en universitetsstuderande ska kunna beviljas kreditkort krävs inga fasta inkomster, det räcker med att den studerande utfört ett visst antal studiepoäng för att banken ska bevilja kreditkort.

Enligt finländska rundradiobolaget Ylle lockar kreditkortet de unga studenterna eftersom detta upplevs vara det billigaste sättet att klara av oväntade utgifter. Banken anser detta naturligtvis vara ett positivt fenomen, eftersom detta innebär att de kan binda till sig nya kunder och dra nytta av den studerandes ekonomiska trångmål.

Även om den effektiva räntan på ett smslån kan kännas hög har denna typ av lån många fördelar i jämförelse med kreditkort. Ett snabblån har alltid en utsatt förfallodag: när du tar smslånet vet du redan från första stund när lånet ska betalas tillbaka. Viktigare ändå är att du genast från början vet exakt hur mycket du ska betala tillbaka. Långivarna måste enligt lag ange den exakta kostnaden för smslånet. Så om du vill låna 1 000 kronor vet du redan när du skickar in ansökan precis hur mycket du skall betala tillbaka inom 30 dagar.

Detta är alltid inte fallet med kreditkort. Kreditkorten erbjuder ju möjligheten att endast betala tillbaka en minimisumma varje månad. Detta innebär att krediten kan växa, växa och växa. Det samlas ränta på ränta och till sist blir beloppet du ska betala tillbaka otroligt mycket större än inköpet du använde kreditkortet till.

Finländska studenter har alltså inte insett att ett kreditkort kan komma att bli mycket dyrare än ett billigt smslån. Det vore antagligen mycket förmånligare för de unga vuxna i Finland att ansöka om smslån i stället för att bekosta sina inköp och oförutsedda utgifter med hjälp av ett kreditkort. I detta avseende verkar alltså de unga vuxna i Sverige ha insett hur förmånligt ett snabblån kan vara, eftersom dessa tycks vara mer vanliga här än i vårt grannland.

Pikalainat ovat olleet ihmisten keskuudessa kiivas aihe jo siitä asti, kun ne tulivat Suomessa markkinoille, eli vuodesta 2005 saakka. Viime aikoina vipit ovat olleet puheenaiheena aiempaakin enemmän, kun eduskunnassa on käsitelty Sampsa Katajan ja Lenita Toivakan ajamia lakialoitteita pikavippien kieltämisestä, sekä säännösten kiristämisestä.

Aiheesta on käyty keskustelua niin mediassa kuin sosiaalisessakin mediassa. Keskusteluita lukiessa joutuu monesti kuitenkin toteamaan, että monilla asiaan kantaa ottavilla henkilöillä ei todellisuudessa ole pikavippibisneksestä minkäänlaista käsitystä. Monille on luotu joko median tai jonkin muun tahon toimesta vipeistä tietynlainen mielikuva, jota on lähes mahdotonta muuttaa.

Pahimmissa tapauksissa näyttää jopa, ettei itse pikavippikieltoa ja -rajoituksia kansanedustajilla ole mitään käsitystä oikeista faktoista, vaan vippejä ollaankin kieltämässä lähinnä mielipideperustein. Sampsa Kataja on esimerkiksi moneen otteeseen todennut, ettei pikavipeille ole tarvetta. Väite kuulostaa kuitenkin varsin erikoiselta, kun ottaa huomioon, että lainaa netistä haettiin pelkästään vuoden 2011 ensimmäisten kolmen kuukauden aikana jopa 321,000 kappaletta.

Lainaa ilman vakuuksia hakevat pääosin normaalit työssäkäyvät ihmiset, ja vain muutama prosentti lainojen hakijoista on työttömiä. Suurin osa lainojen hakijoista on myös vähintään 21 vuotta täyttäneitä, eli mielikuva siitä, että vasta 18 vuotta täyttäneet työttömät nuoret rahoittaisivat juhlimistaan vipeillä, on täysin väärä.

Monet ovat myös syyttäneet pikalainapalveluita siitä, etteivät asiakkaat pysty maksamaan lainojaan takaisin. Eräs mieleen jäänyt lause on ollut seuraavanlainen: “Miten ihmeessä kuvittelette, että peruspäivärahalla elävä äiti voisi maksaa esimerkiksi 500 euron lainan takaisin?”. Tämä lause kertoo siitä, miten ajattelemattomia ihmiset ovat.

Pikavippi on laina siinä missä mikä tahansa muukin laina, kuten esimerkiksi suurempi kulutusluotto. Lainaa netistä ei kannata hakea ikinä, jos tietää, että sitä ei pysty maksamaan takaisin. Tämän pitäisi olla kaikille itsestään selvä asia, mutta valitettavasti näin ei tunnu olevan. Toki osasyy siihen, miksi omasta ylivelkaantumisesta syytetään vippipalveluita on se, etteivät ihmiset voi myöntää toimineensa typerästi.

Suomesta on koko ajan tulossa enemmän ja enemmän holhousyhteiskunta, jossa ihmiset eivät kohta saa enää lainkaan päättää omista tekemisistään ja asioistaan. Muutenkin, kun ajatellaan ihmisten ylivelkaantumista, ei pikavippi voi olla kaiken pahan alku ja juuri, sillä ovathan ihmiset velkaantuneet todella paljon jo ennen pikavippien olemassaoloa.

Sen sijaan, että kaikki mahdolliset helpot lainat kiellettäisiin, tulisi ihmisille opettaa enemmän oman talouden hallintaa. Peruskoulussa opitaan kyllä monien kasvien latinankielisiä nimiä, mutta taloudenhallinnasta puhutaan hyvin vähän. Kumpi on sitten tärkeämpi asia oppia, sen voi jokainen päättää itse.

Eduskunnassa 6.3 pidetyssä täysistunnossa käsiteltiin viimeisenä asiana kahta eri lakialoitetta koskien pikavippejä. Aloitteet ovat kansanedustajien Sampsa Katajan ja Lenita Toivakan ajamia, ja niiden tavoitteena on joko kieltää pikavippien myöntäminen kokonaan, tai vaihtoehtoisesti asettaa huomattavasti nykyistä tiukempia rajoituksia vippitoiminnalle.

Iso osa kansanedustajista ovat olleet myönteisillä mielin näihin lakialoitteisiin, ja esimerkiksi Sampsa Katajan ajama lakialoite vippien täyskiellosta on saanut jopa 127 kansanedustajan nimet. Lenita Toivakan lakialoitteen on allekirjoittanut vielä useampi kansanedustaja. Myös ko. täysistunnossa lähes jokainen puheenvuoron pitänyt kansanedustaja oli sitä mieltä, että vipit tulisi kieltää, tai että vippitoimintaa tulisi ainakin tiukentaa huomattavasti.

Itseasiassa vain yksi kansanedustaja, oululainen Olli Immonen (ps.), kertoi olevansa vippien kieltämistä vastaan. Immosen puheenvuorosta huomasi, miten hän oli oikeasti perehtynyt vippitoimintaan, ja että hän tiesi mistä puhui. Monien kansanedustajien kohdalla näin ei valitettavasti ollut, vaan näytti enemmänkin, että he vain toistivat samoja asioita, mitä lakialoitteita ajavat Lenita Toivakka ja Sampsa Kataja olivat jo aiemmin sanoneet.

Immonen aloitti puheenvuoronsa heti hienosti: “Suomi on tuhansien järvien ja metsien maa. Se on hieno asia. Tämän lisäksi Suomi on kuitenkin valitettavasti myös tuhansien erilaisten kieltojen, sääntöjen ja määräysten maa”. Tämä on ihan totta. Meillä on hieno maa, jossa on hyvä olla ja asua, mutta meitä valitettavasti holhotaan aivan liikaa.

Immonen nosti esille monia hyviä näkökulmia, joita toiset kansanedustajat eivät olleet huomioineet lainkaan. Immonen osaa ajatella asiaa myös lainanhakijoiden näkökulmasta, ja Immonen tuntui ymmärtävän huomattavasti muita paremmin, miksi ihmiset hakevat netistä lainaa ilman vakuuksia – akuuttiin rahantarpeeseen. Immonen esitti puheessaan myös tilastotietoja, jotka kumoavat monia mm. Sampsa Katajan esittämiä argumentteja, joita hän on käyttänyt perusteina ajamalleen vippikiellolle.

Monia varmasti kiinnostaa myös, että mitä tämä vippien täyskielto käytännössä oikein sitten tarkottaisi? Miten pikavippi on määritelty tätä mahdollista täyskieltoa suunnitellessa? Vaikuttaisiko pikaluottojen kieltäminen sitten esimerkiksi erilaisten kauppojen tarjoamiin osamaksuvaihtoehtoihin?

Pikavippi on määritelty lakialoitteessa siten, että pikalainoiksi luetaan enintään puolen vuoden maksuajalla olevat, tuhannen euron ja tätä pienemmät lainat, joita myönnetään ilman vakuuksia tai takaajia. Pikalainat myönnetään ilman lainantarjoajan ja -hakijan tapaamista, eli esimerkiksi pankeista paikan päältä haettavat, alle 1000 euron luotot eivät täten ole pikalainoja.
Lakialoitteessa on myös mainittu erikseen, ettei vippien kieltäminen koskisi kauppojen tarjoamia osamaksuja. Vaikka vippikielto tulisikin voimaan, tulee se aikaisintaan syksyllä. Voit siis vielä hakea pitkän aikaa lainaa netistä ihan huoletta.