Maksuhäiriömerkinnät lisääntyneet neljänneksellä

Suomalaiset ovat saaneet tänä vuonna jopa neljänneksen enemmän maksuhäiriömerkintöjä kuin viime vuonna. Kesäkuuhun mennessä uusia merkittyjä maksuhäiriömerkintöjä tuli täyteen jo miljoona kappaletta. Myös yrityssaatavien perinnässä on ollut aiempaa enemmän hankaluuksia.

Merkintöjä annettiin yhteensä 200 000 eri kuluttajalle, mikä on sekin ennätyksellisen suuri lukema. Merkinnän saaneiden henkilöiden määrä on 17 prosenttia suurempi vuoden takaiseen verrattuna. Suurin osa maksuhäiriömerkintöjen kasvun määrästä johtuu ulosoton vaikeuksista ja velkomustuomioiden lisääntymisestä, mutta osansa on myös pitkään yhtäjaksoisesti jatkuneella ulosottoperinnällä.

Osa henkilöistä on nimittäin uuden merkintätyypin mukaan saanut maksuhäiriömerkinnän pitkään yhtäjaksoisesti jatkuneen ulosottoperinnän johdosta. Tämä merkintätyyppi otettiin käyttöön vasta kuluvan vuoden huhtikuussa. Suomen Asiakastieto Oy:n rekistereihin on nyt merkitty yhteensä 340 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta kuluttajaa, mikä on 12 500 enemmän viime vuoteen verrattuna.

Yrityksille merkittyjen maksuhäiriömerkintöjen määrä ei ole kasvanut aivan yhtä rajusti, kuin yksityisten kuluttajien tapauksessa. Yrityksille merkittiin maksuhäiriömerkintöjä 13 prosenttia enemmän viimevuotiseen verrattuna. Maksu- ja luottoehtojen kanssa tulee silti olla tarkkana, sillä viivästyneiden maksujen periminen on entistä vaikeampaa.

Uusia maksuhäiriömerkintöjä merkittiin ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yhteensä 26 000 eri yritykselle. Tämä on yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tällä hetkellä noin 51 000 eri yrityksellä on voimassa oleva maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä.

Uusien maksuhäiriömerkintöjen määrä saataisiin huomattavaan laskuun ottamalla käyttöön positiivinen luottorekisteri, mikäli useiden muiden Euroopan maiden kokemuksiin on uskominen. Esimerkiksi Länsinaapurissamme Ruotsissa positiivisen luottorekisterin on huomattu vähentävän tuntuvasti uusien maksuhäiriömerkintöjen syntymistä ja kuluttajien ylivelkaantumista.

Positiivisen luottorekisterin erona nykyisen mallin luottorekisteriin olisi se, että lainojen tarjoajat kuten esimerkiksi pikalainapalvelut ja pankit voisivat nähdä lainanhakutilanteessa asiakkaillansa jo olemassa olevat lainat ja muut velat. Täten luotontarjoaja voisi helposti tehdä oman arvionsa siitä, onko asiakas kykenevä enää ottamaan esimerkiksi lainaa 6000 niin, että voi sen maksaa vielä takaisin.

Suomen Pienlainayhdistys on ehdottanut positiivista luottorekisteriä otettavaksi käyttöön jo useaan kertaan, mutta ainakaan toistaiseksi ei näytä siltä, että positiivinen luottorekisteri olisi tulossa meille Suomeen.

Pikalainat

Pikalainat ovat niin helposti saatavia lainoja, että osa kuluttajista on joutunut ongelmiin niiden kanssa. Kuitenkin toisin kuin useissa uutisissa annetaan lukijoiden ymmärtää, eivät ongelmat kosketa kuin nyrkillistä pikavippien hakijoista. Pikalainaa hakevat sadat tuhannet suomalaiset vuosittain, eikä todellisia maksuongelmia ole kuin murto-osalla heistä.

Silti yhtään vähättelemättä kenenkään ei tietysti pitäisi ylivelkaantua, sillä se voi vaikeuttaa normaalia elämää huomattavasti. Joidenkin kertomusten mukaan esimerkiksi pikavippien ja peliongelmien yhdistelmä on vienyt alta asunnon, perheen, työn ja paljon muuta. Osalla kuluttajista ongelmat ovat siis todellisia ja niihin pitää tarttua.

Mutta miten ongelmiin sitten tartutaan? Kieltämällä pikavipit tai rajoittamalla niiden kuluja? Ei suinkaan, vaan täytyy etsiä ongelman ydin. Uhkapelaajilla se on tietysti pelaaminen joka täytyy saada loppumaan. Ei peliongelmaisille ole väliä onko haettava laina pikavippi vai pankista saatava kulutusluotto – lainaa haetaan joka tapauksessa niin kauan kuin sitä on vain jostain saatavilla.
Eihän pankkejakaan olla lakkauttamassa, jos peliongelmaiset hakevat sieltä kulutusluottoa ja joutuvat näin entistä suurempiin vaikeuksiin. Kaikki ylivelkaantuvat henkilöt eivät tietysti ole peliongelmaisia, joten mistä ylivelkaantuminen heidän tapauksessaan sitten johtuu? Miksi tällaiset ihmiset ylipäätään hakevat lainaa yli varojensa?

Yleensä syynä on ajattelemattomuus ja heikko oman talouden hallinta. Peruskouluissa opetellaan kyllä ties minkä kasvien latinankielisiä nimiä ja paljon muuta ei niin tärkeää, mutta paljonko puhutaan oman talouden hallinnasta ja muista sellaisista asioista, joilla on oman tulevaisuuden kannalta huomattavasti enemmän merkitystä? Ei kovinkaan montaa tuntia.

Jokaisella tulee tietysti joskus tilanteita, jolloin rahat eivät millään riitä vaikka olisi kuinka hyvä suunnittelemaan talouttansa. Tällaisiin tilanteisiin pikalaina on lainamuotona suunniteltu. Esimerkiksi 50 euron vippi voi olla merkittävä apu, kun ruokaa ei muuten saisi. Vippiä ottaessakin täytyy vain muistaa suunnitella tarkoin, miten lainan pystyy maksamaan takaisin.

Jos tuntuu jo ennalta, ettei lainaa voi maksaa takaisin sen eräpäivään mennessä, ei sitä silloin kannata ottaa. Suomessa on hyvin toimiva sosiaaliturva, eikä kukaan kuole nälkään.

Lähes kaikki pikalainoista aiheutuvat ylivelkaantumiset voitaisiin kitkeä helposti pois, kieltämättä vippejä tai rajoittamatta niiden kuluja niin pieniksi että ala kuolee joka tapauksessa kokonaan. Mitenkö? Positiivisen luottorekisterin avulla. Positiivisesta luottorekisteristä luotonantajat voisivat nähdä mm. että kuinka paljon lainoja lainanhakijalla on jo ennestään, ja olla näin myöntämättä lisää lainaa mikäli entisiä lainoja on jo liikaa.

Voikin ihmetellä, miksei positiivista luottorekisteriä ole jo otettu käyttöön? Yhtenä syynä vaakakupissa painaa tietysti kuluttajien yksityisyydensuoja.

Vähenevätkö ylivelkaantumiset, jos vipit kielletään?

Pikavippien täyskiellosta on ollut viime aikoina paljon puhetta, ja nyt uusimpana villityksenä on tullut pikavipeille mahdollisesti asetettava korkokatto. Korkokatto ajaisi kuitenkin käytännössä täysin saman asian kuin täyskieltokin, sillä pikavippien kulut pakotettaisiin niin alhaisiksi, etteivät vippipalvelut voisi enää harjoittaa voitollista liiketoimintaa. Yksikään palvelu tuskin alkaa hyväntekeväisyytenä lainojansa jakamaan.

Pikavippikieltoa ajava kansanedustaja Sampsa Kataja väittää, että vipit aiheuttavat ylivelkaantumisia etenkin nuorille, ja että jos pikalainat kiellettäisiin, niin ylivelkaantumiset vähenisivät. Allekirjoittanut ei kuitenkaan ole asiasta lainkaan samaa mieltä, vaan päinvastoin ylivelkaantumiset tulisivat mielestäni lisääntymään, jos pienet ja lyhytaikaiset vipit kiellettäisiin.

Nyt, kun pikavippejä vielä on tarjolla, ihmiset voivat hakea pieniin ja yllättäviin rahantarpeisiinsa juuri sen suuruisen lainan kuin he todella tarvitsevat, niin pitkällä maksuajalla kuin haluavat. Jos vipit kiellettäisiin, ei tällaista vaihtoehtoa enää olisi, vaan kuluttajan olisi pakko hakea suurempi ja pidempiaikaisempi kulutusluotto, vaikka tällaiselle ei välttämättä olisi edes tarvetta.

Se, että ihmiset hakevat rahantarpeeseen lainaa ei siis tule muuttumaan millään tavalla. Ainoa asia joka muuttuu on se, että paljonko lainaa haetaan. Korkokatto ja täyskielto koskisi alle 1000 euron luottoja, ja täyskiellon kohdalla lisämääritelmänä on vielä, että alle puolen laina-ajalla olevia alle 1000 euron luottoja. Kumpikaan rajoituksista ei kuitenkaan koskisi ns. hyödykesidonnaisia lainoja, eli kansankielellä sanottuna osamaksuja.

Käytännössä homma tulisi siis menemään niin, että jos autosi sattuisi yhtäkkiä rikkoontumaan ja sinun pitäisi saada 200 euroa autosi huoltamiseen pikimmiten, joutuisit hakemaan vähintään 1000 euroa lainaa ilman vakuuksia, kun et voisikaan enää saada 200 euron lainaa minkä voit nyt vippipalveluista hakea. Ei vain tunnu kovin järkevältä hakea 1000 euroa lainaa kun vähemmälläkin selviäisi.

Monille kuitenkin esimerkiksi auto on välttämätön liikkumaväline työmatkoille ja lasten tarhaan viemiseen, joten jos huoltoon tarvittaisiin rahaa niin pakkohan laina silloin olisi hakea. Voi vain miettiä, että näinkö suomalaisten ylivelkaantumista pyritään nyt sitten vähentämään, kun se tässä kerran kuitenkin on tavoitteena?

Minun päähäni ei ainakaan mahdu, että miten ylivelkaantumisia saadaan vähenemään pakottamalla kuluttajat hakemaan entistä suurempia, pidempiaikaisia ja luonnollisesti samalla myös kalliimpia luottoja kuin nyt.

Pikalaina on ehdottomasti parhaiten kuluttajille sopiva lainatuote. On totta, että myös pikavipit aiheuttavat ylivelkaantumista, mutta vain hyvin vähän. Lisäksi vipeistä aiheutuvat ylivelkaantumiset olisi mahdollista kitkeä pois lähes kokonaan positiivisen luottorekisterin avulla, joka on käytössä jo suurimmassa osassa muista Euroopan maista. Miksi sitä ei siis oteta Suomessakin käyttöön?

Pikalainaa otetaan huomettavasti aiempaa enemmän

Viime vuoden lopussa markkinoilla oli kaikkiaan 84 toiminnassa olevaa, lainaa ilman vakuuksia myöntävää pikalainayritystä. Nämä yritykset myönsivät suomalaisille yhteensä 1,4 miljoonaa lainaa netistä. Kaikki nämä 1,4 miljoonaa vippiä olivat yhteissuuruudeltaan noin 332 miljoonaa euroa. Tämä oli viidennes enemmän, mitä vuotta aiemmin.

Pikalainat ovat siis suositumpia kuin koskaan ennen, vaikka mm. kansanedustaja Sampsa Kataja on käyttänyt vippikieltoa ajavassa lakialoitteessan perusteena, ettei vipeille ole tarvetta. Näiden tilastotietojen jälkeen tuskin kuitenkaan edes Sampsa Kataja viitsii väittää, ettei vipeille olisi tarvetta. Jos ei olisi, niin miksi niitä olisi otettuna lähes puolitoista miljoonaa kappaletta pelkästään viime vuoden aikana?

Pikalainojen hakemista on pyritty vähentämään erilaisilla tiukennuksilla lainsäädännössä. Lainojen hakemista ei kuitenkaan ole saatu vähenemään, vaan kuten sanottu, haetaan pikalainaa netistä nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Päättäjien mielestä pikavipit ovat liian kalliita lainoja, ja ajavat ihmiset velkakierteeseen muita lainoja helpommin.

Todellisuudessa siihen, että ihmiset joutuvat velkakierteisiin, ei ole syynä vipit, vaan nykyinen luottotietojärjestelmä. Jos Suomeen otettaisiin monien muiden Euroopan maiden tavoin käyttöön positiivinen luottorekisteri, voitaisiin ylivelkaantumisia vähentää huomattavasti, sillä vippipalvelut ja esimerkiksi pankit voisivat nähdä asiakkaillansa jo olemassa olevat velat.

Keskimääräinen suomalaisten ottama pienlaina on 200 euron vippi. Ihmiset eivät siis vastoin yleistä väärinkäsitystä ota ylisuuria lainoja, vaan pieniä muutaman sadan euron vippejä, joilla he voivat maksaa esimerkiksi ruokaostoksiaan. Vippejä käytetäänkin yleensä juuri ruoka- tai esimerkiksi lääkeostoksiin, ei pelaamiseen ja juhlimiseen.

Halens yksityislaina

Halens on ruotsalaisen rahoitusyhtiön, Time Finans AB:n, omistama lainapalvelu. Time Finans AB on on perustettu jo vuonna 1987, ja se on osa Halensin postimyyntikonsernia, joka on yksi Ruotsin menestyneimmistä etämyyntiyrityksistä. Halensin postimyynti on Suomessakin erittäin hyvin menestynyt. Lainoja Halens on tarjonnut Suomessa vuodesta 1999 lähtien.

Halensilta on mahdollista saada 100-3000 euron suuruinen kulutusluotto ilman vakuuksia tai takaajia. Palvelu antaa lainoillensa takaisinmaksuaikaa vähimmillään yhden vuoden, ja enimmillään jopa viisi vuotta, joten kaikki Halensin lainat maksetaan takaisin hyvin pienissä kuukausittaisissa maksuerissä.

Halensin hintataso on erittäin kilpailukykyinen mihin tahansa palveluun verrattuna, ja esimerkiksi 100 euron laina yhden vuoden takaisinmaksuajalla tulee kustantamaan kokonaisuudessaan vain 120 euroa. Kuluja ei siis tule kuin 20 euroa, mikä on erittäin vähän, kun ottaa huomioon lainan pitkän takaisinmaksuajan.

Halens on siis huomattavasti edullisempi, kuin lyhytaikaisia lainoja tarjoavat vippipalvelut, sillä monissa vippipalveluissa sadan euron lainalle tulee kuluja 20 euroa jo yhden viikon takaisinmaksuajalla. Halensin poikkeuksellisen edullinen hintataso on sen ansiota, ettei lainoille tule minkäänlaisia piilokuluja, vaan ainoa kulu on lainan korko.

Näin Halensin lainat ovat jopa pankkien tarjoamia kulutusluottoja edullisempi vaihtoehto, sillä pankkien lainoille tulee pelkästään lainan avausmaksuna kulua jopa 300 euroa. Lisäksi pankit veloittavat lainojensa kuluina normaalisti viiden euron hintaista kuukausittaista tilinhoitomaksua. Viisi euroa kuukaudessa ei kuulosta paljolta, mutta esimerkiksi viiden vuoden aikana se tekee jo 300 euroa. Pankkien lainoille voi siis tulla pelkästään avauskuluna ja tilinhoitomaksuina jopa 600 euroa.

Hakiessasi lainaa Halensilta saat tietää saamasi luottopäätöksen välittömästi. Monista muista palveluista ja pankeista lainaa hakiessasi voit joutua odottamaan luottopäätöstä jopa viikkoja. Ei ole kovin mukavaa, jos päätöstä odottaa ensin useita päiviä tai jopa viikkoja, ja se on lopulta kielteinen.

Jos luottopäätös on myönteinen, lähetetään kotiisi vielä luottosopimus, joka sinun tulee lähettää allekirjoitettuna takaisin Halensille. Kun Halens saa allekirjoittamasi luottosopimuksen, maksetaan sovittu lainasumma tilillesi. Pelkän luottopäätöksen hakeminen ei siis ole sitovaa, joten voit hakea luottopäätöksen itsellesi vaikka saman tien ns. pahan päivän varalle, ja ottaa lainan, kun sitä satut tarvitsemaan.

Halensilla on myös mahdollista hyödyntää maksuvapaa kuukausi. Maksuvapaan kuukauden voit hyödyntää, kunhan olet maksanut aiemmat lainasi lyhennykset ajallaan vähintään neljän kuukauden ajan. Voit hyödyntää maksuvapaata kuukautta enintään kaksi kertaa vuodessa, eli viiden vuoden aikana voit saada jopa kymmenen maksuvapaata kuukautta!

Väitteet vipeistä täysin järjettömiä

Pikalainat ovat olleet ihmisten keskuudessa kiivas aihe jo siitä asti, kun ne tulivat Suomessa markkinoille, eli vuodesta 2005 saakka. Viime aikoina vipit ovat olleet puheenaiheena aiempaakin enemmän, kun eduskunnassa on käsitelty Sampsa Katajan ja Lenita Toivakan ajamia lakialoitteita pikavippien kieltämisestä, sekä säännösten kiristämisestä.

Aiheesta on käyty keskustelua niin mediassa kuin sosiaalisessakin mediassa. Keskusteluita lukiessa joutuu monesti kuitenkin toteamaan, että monilla asiaan kantaa ottavilla henkilöillä ei todellisuudessa ole pikavippibisneksestä minkäänlaista käsitystä. Monille on luotu joko median tai jonkin muun tahon toimesta vipeistä tietynlainen mielikuva, jota on lähes mahdotonta muuttaa.

Pahimmissa tapauksissa näyttää jopa, ettei itse pikavippikieltoa ja -rajoituksia kansanedustajilla ole mitään käsitystä oikeista faktoista, vaan vippejä ollaankin kieltämässä lähinnä mielipideperustein. Sampsa Kataja on esimerkiksi moneen otteeseen todennut, ettei pikavipeille ole tarvetta. Väite kuulostaa kuitenkin varsin erikoiselta, kun ottaa huomioon, että lainaa netistä haettiin pelkästään vuoden 2011 ensimmäisten kolmen kuukauden aikana jopa 321,000 kappaletta.

Lainaa ilman vakuuksia hakevat pääosin normaalit työssäkäyvät ihmiset, ja vain muutama prosentti lainojen hakijoista on työttömiä. Suurin osa lainojen hakijoista on myös vähintään 21 vuotta täyttäneitä, eli mielikuva siitä, että vasta 18 vuotta täyttäneet työttömät nuoret rahoittaisivat juhlimistaan vipeillä, on täysin väärä.

Monet ovat myös syyttäneet pikalainapalveluita siitä, etteivät asiakkaat pysty maksamaan lainojaan takaisin. Eräs mieleen jäänyt lause on ollut seuraavanlainen: ”Miten ihmeessä kuvittelette, että peruspäivärahalla elävä äiti voisi maksaa esimerkiksi 500 euron lainan takaisin?”. Tämä lause kertoo siitä, miten ajattelemattomia ihmiset ovat.

Pikavippi on laina siinä missä mikä tahansa muukin laina, kuten esimerkiksi suurempi kulutusluotto. Lainaa netistä ei kannata hakea ikinä, jos tietää, että sitä ei pysty maksamaan takaisin. Tämän pitäisi olla kaikille itsestään selvä asia, mutta valitettavasti näin ei tunnu olevan. Toki osasyy siihen, miksi omasta ylivelkaantumisesta syytetään vippipalveluita on se, etteivät ihmiset voi myöntää toimineensa typerästi.

Suomesta on koko ajan tulossa enemmän ja enemmän holhousyhteiskunta, jossa ihmiset eivät kohta saa enää lainkaan päättää omista tekemisistään ja asioistaan. Muutenkin, kun ajatellaan ihmisten ylivelkaantumista, ei pikavippi voi olla kaiken pahan alku ja juuri, sillä ovathan ihmiset velkaantuneet todella paljon jo ennen pikavippien olemassaoloa.

Sen sijaan, että kaikki mahdolliset helpot lainat kiellettäisiin, tulisi ihmisille opettaa enemmän oman talouden hallintaa. Peruskoulussa opitaan kyllä monien kasvien latinankielisiä nimiä, mutta taloudenhallinnasta puhutaan hyvin vähän. Kumpi on sitten tärkeämpi asia oppia, sen voi jokainen päättää itse.

Vain yksi kansanedustaja esitti vastalauseen vippikiellolle

Eduskunnassa 6.3 pidetyssä täysistunnossa käsiteltiin viimeisenä asiana kahta eri lakialoitetta koskien pikavippejä. Aloitteet ovat kansanedustajien Sampsa Katajan ja Lenita Toivakan ajamia, ja niiden tavoitteena on joko kieltää pikavippien myöntäminen kokonaan, tai vaihtoehtoisesti asettaa huomattavasti nykyistä tiukempia rajoituksia vippitoiminnalle.

Iso osa kansanedustajista ovat olleet myönteisillä mielin näihin lakialoitteisiin, ja esimerkiksi Sampsa Katajan ajama lakialoite vippien täyskiellosta on saanut jopa 127 kansanedustajan nimet. Lenita Toivakan lakialoitteen on allekirjoittanut vielä useampi kansanedustaja. Myös ko. täysistunnossa lähes jokainen puheenvuoron pitänyt kansanedustaja oli sitä mieltä, että vipit tulisi kieltää, tai että vippitoimintaa tulisi ainakin tiukentaa huomattavasti.

Itseasiassa vain yksi kansanedustaja, oululainen Olli Immonen (ps.), kertoi olevansa vippien kieltämistä vastaan. Immosen puheenvuorosta huomasi, miten hän oli oikeasti perehtynyt vippitoimintaan, ja että hän tiesi mistä puhui. Monien kansanedustajien kohdalla näin ei valitettavasti ollut, vaan näytti enemmänkin, että he vain toistivat samoja asioita, mitä lakialoitteita ajavat Lenita Toivakka ja Sampsa Kataja olivat jo aiemmin sanoneet.

Immonen aloitti puheenvuoronsa heti hienosti: ”Suomi on tuhansien järvien ja metsien maa. Se on hieno asia. Tämän lisäksi Suomi on kuitenkin valitettavasti myös tuhansien erilaisten kieltojen, sääntöjen ja määräysten maa”. Tämä on ihan totta. Meillä on hieno maa, jossa on hyvä olla ja asua, mutta meitä valitettavasti holhotaan aivan liikaa.

Immonen nosti esille monia hyviä näkökulmia, joita toiset kansanedustajat eivät olleet huomioineet lainkaan. Immonen osaa ajatella asiaa myös lainanhakijoiden näkökulmasta, ja Immonen tuntui ymmärtävän huomattavasti muita paremmin, miksi ihmiset hakevat netistä lainaa ilman vakuuksia – akuuttiin rahantarpeeseen. Immonen esitti puheessaan myös tilastotietoja, jotka kumoavat monia mm. Sampsa Katajan esittämiä argumentteja, joita hän on käyttänyt perusteina ajamalleen vippikiellolle.

Monia varmasti kiinnostaa myös, että mitä tämä vippien täyskielto käytännössä oikein sitten tarkottaisi? Miten pikavippi on määritelty tätä mahdollista täyskieltoa suunnitellessa? Vaikuttaisiko pikaluottojen kieltäminen sitten esimerkiksi erilaisten kauppojen tarjoamiin osamaksuvaihtoehtoihin?

Pikavippi on määritelty lakialoitteessa siten, että pikalainoiksi luetaan enintään puolen vuoden maksuajalla olevat, tuhannen euron ja tätä pienemmät lainat, joita myönnetään ilman vakuuksia tai takaajia. Pikalainat myönnetään ilman lainantarjoajan ja -hakijan tapaamista, eli esimerkiksi pankeista paikan päältä haettavat, alle 1000 euron luotot eivät täten ole pikalainoja.
Lakialoitteessa on myös mainittu erikseen, ettei vippien kieltäminen koskisi kauppojen tarjoamia osamaksuja. Vaikka vippikielto tulisikin voimaan, tulee se aikaisintaan syksyllä. Voit siis vielä hakea pitkän aikaa lainaa netistä ihan huoletta.